Ruokalähettien työssä riskit kasautuvat
Digitaalisten alustojen ruokalähetit ovat tuoreiden tutkimustulosten mukaan jatkuvassa tapaturmariskissä. Alustojen kautta tehdyssä ruokalähettityössä on vähemmän turvallisuutta kuin perinteisen kuljetusalan ja kaupan ruokajakelutyössä. Alustatyöntekijöiden riskejä tuottavat urakkaluontoinen keikkatyö, aikapaine ja yksintyöskentely. Digitaalinen hallinta, jolla työtä ohjataan, ei ole kaikilta osin läpinäkyvää.
Tutkimushanke selvitti ruokajakelutyön koettuja riskejä erilaisissa toimintaympäristöissä.
Hankkeen johtaja Mikko Perkiö on huolissaan siitä, kuinka työmarkkinoiden syrjäyttävät käytännöt kasaantuvat maahanmuuttajille. Määräaikaisella oleskeluluvalla toimiva maahanmuuttaja on pääosin suomalaisen sosiaaliturvan ulkopuolella. Moni alustatyöläinen on lisäksi itsensä työllistäjä, jolla on heikko asema suhteessa sosiaaliturvaan. Kaikkein heikoimmassa asemassa ovat ne ruokalähetit, joilla ei ole omaa tiliä alustalla. He tekevät työtä jollekin alustalle rekisteröityneelle henkilölle. Tällöin jaetaan osiin jo muutoin matalaa palkkiota.
– Näin ’itsensä työllistävän yrittäjän vapauden’ varjolla syntyy toiset työmarkkinat, joiden taso kulujen vähentämisen jälkeen on usein minipalkkojen alapuolella. Mutta toistaiseksi tämä on mahdollista. Kuitenkaan määräaikaisella oleskeluluvalla olevalla ei ole edes mahdollista ryhtyä yrittäjäksi ja vakuuttaa itseään yrittäjän sosiaaliturvan kautta. Pohjimmaisena ruokalähettityössä ovat vailla oleskelulupaa olevat, jotka tekevät työtä rekisterien ulottumattomissa. Näin epävirallinen työ, josta on haluttu eroon, tulee osa suomalaista arkea, harmittelee Perkiö.
Hankkeen tutkija Benta Mbare toteaa alustojen ruokalähettien työhön liittyvän kaltoinkohtelua ja jopa rasismia.
– Lisäksi yksinkertainen alustatyö voi olla turhauttavaa korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille, koska siinä työssä ei pääse käyttämään omaa erityisosaamistaan, lisää väitöskirjatutkija Mbare.
Työsuojelurahaston ja Tampereen yliopiston tutkimushankkeessa haastateltiin 10 ruokalähettiä, 10 tuotekeräilijää tai kuljetustyöntekijää sekä 11 esimiestä tai yrittäjää vähittäiskaupassa, kuljetuksessa, henkilöstövuokrauksessa. Heistä 26 oli miestä ja 5 naista. Haastateltavat olivat 19–54-vuotiaita, eikä palkkatyöntekijöiden ja itsensä työllistäjien ikäjakaumissa ollut eroa.
Ruokajakelun toimijoille tehtyjen haastattelujen laadullinen analyysi osoittaa, että työsuojelulla, lakisääteisellä tapaturmavakuutuksella, sairauslomaoikeudella ja työeläkkeellä on merkitystä. Tutkijat muistuttavat, ettei näiden asioiden laaja-alainen laiminlyönti erityisesti maahanmuuttajien kohdalla sovi suomalaiseen tasa-arvoon ja sivistysperinteeseen. Ruokaläheteillä fyysiset ja psyko-sosiaaliset riskit nakertavat työhyvinvointia, mutta eniten turvattomuutta aiheuttaa Suomessa työn tekemiseen liitettyjen turvamekanismien ulkopuolelle joutuminen.
Tutkimusraportti
Perkiö, Mikko; Mbare, Benta; Svynarenko, Arseniy; Kokkinen, Lauri; Koivusalo, Meri (2023). Occupational Safety and Health Risks amongst Food Delivery Workers.
Work Research Centre. Tampere University.
Yhteyshenkilö:
Mikko Perkiö
mikko.perkio@tuni.fi
050 318 6183
Kuva: Petra Heikkilä